Taide

Vähän yli 10 kulttuurilistaa, jotka saattaisivat olla tsekkaamisen arvoisia

Netti rakastaa listoja. Niitä on helppo silmäillä. Listat ovat yleistyneet 2000-luvulla.

Ei meillä ennen ollut kymmentä eniten teekannulta näyttävää pingviiniä tai viittä isonenäisintä everstiä. Sittemmin lukijat (tai tarkemmin sanottuna klikkaajat) ovat osoittaneet tahtotilansa tutustua asioihin listojen kautta.

Kulttuuria listataan paljon. Monet listat ovat oikeasti hyviä. Esimerkiksi The Guardian, Nuorgam ja Salon ovat julkaisseet hyvää listamuotoista kulttuurijournalismia. Niinpä olen kasannut listan listoista, jotka inspiroivat.

Varoitus toimittajille: lista voi olla todella tylsä. On vaarallisen nopeaa pyytää jotakuta nimeämään viisi suosikkijännäriä tai kymmenen parasta karkkia. Sekä äänestyslistat että yksittäisten ihmisten tekemät listat voivat lipsua merkityksettömiksi ja puuduttaviksi. Lista voi olla pettävän helppo tapa täyttää lehteä. Emme tarvitse lisää helppoja tapoja täyttää lehteä.

1. Joseph McBriden kirja The Book of Movie Lists: An Offbeat, Provocative Collection of the Best and Worst of Everything in Movies. 1998. Vaatinut paljon elokuvien katsomista.

2. Viisi pahasti aliarvostettua amerikkalaista romaania vuoden 1960 jälkeen. Aliarvostettu ja yliarvostettu ovat klassinen listaamisen aihe. David Foster Wallace, Salon.

3. 10 parasta taideteosta viimeisen 40 vuoden ajalta. Pidän suorasukaisesta otsikosta. (Juttu ei ole netissä kokonaisena.) Dave Hickey, The Believer.

4. Lista kirjoittajan viime aikoina kohtaamista kiinnostavista kulttuurituotteista. Kolumni on pyörinyt lehdessä jo pitkään. Greil Marcus, The Believer.

5. Zadie Smithin 10 neuvoa kirjoittamiseen. Nämä on tässä myös siksi että nämä ovat niin hyviä. Alun perin The Guardian.

6. The Times Literary Supplement pyytää vuoden lopussa tekstiä kirjoista avustajiltaan. Toinen konsepti on kysyä, mikä kirja teki sinuun viime vuonna erityisen vaikutuksen, oli sen julkaisuvuosi mikä hyvänsä.

7. Viisi suomenkielistä Wiz Khalifa -tulkintaa. Nuorgam. Tästä sivustosta tulee vielä jotain.

8. 10 parasta kuninkaallista fiktiovauvaa. Tai siis fiktiivistä kuninkaallisvauvaa. The Guardian.

9. Musiikkia jota kannattaisi kuunnella. Chuck Klosterman Amazonille: mukana Klostermanin tiivistämisen taidon vuoksi.

10. Sensuroitu.

11. Kymmenen laulua, jotka saksofoni melkein pilasi. Sivuston listoista on myös tehty kirja. A.V. Club.

12. Sata kaikkien aikojen parasta listaa – jos todella pitää listoista. The New Yorker, online.

Muutama lisähuomio listoista:

1. Listat ovat yleensä yhden ihmisen tekemiä, kiinnostavaa on usein listaaja ja listaajan maku. Mutta onhan myös toimituksen tekemiä listoja.

2. Listat ovat usein miesten kirjoittamia, miksiköhän?

3. Näyttäisi siltä, että lista kannattaa rajata tarkasti. Itse en oikein jaksa lukea vuodessa kovin montaa juttua aiheesta 100 kaikkien aikojen parasta levyä.

4. Klassikoksi tuleminen, klassikkolistan uudistaminen, uuden maun läpimurto, hyökkäys kaanonia vastaan: eikö näiden taustalla ole kuitenkin aina lista-ajattelua?

5. Minä vuosina listaykkönen-sana katosi musiikista puhuttaessa? Siis kukaan ei tietääkseni enää sano listaykkönen. Ja miksi juuri silloin? Enää ei kai ole lista-aiheisia ohjelmiakaan. (En valita.)

6. En tykkää, jos listassa käytetään ilmaisua must-see tai jokaisen on nähtävä. Ei kai se nyt pakko ole. Tai 100 elokuvaa nähtäväksi ennen kuin kuolet. Kai kuoleman jälkeenkin pitää jotain katsoa. Mutta mitä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s